Viimeistelytreenit muka. Otin kaks kertaa mölliradan startin. Epäilin, ettei mulla pysy eka radalla koira käsissä. Olis sitten toka rata, jossa paikkailla.
Rata oli mukavan sujuva ja silti luulin, että siellä on pari kohtaa, joita en saa Kessiä ohjattua.
Eka kierros meni tosi nätisti. Paitsi tuo mun päättämä kämmipaikka. Olis sekin mennyt nätisti, kun olisin vaan ohjannut, enkä jäänyt sipsuttelemaan paikoilleni. Onneksi opin eka kämmistä enkä jäänyt toisessa mahdollisessa kohdassa enää sipsuttelemaan paikoilleni. Kessi otti kontaktit hienosti. Varmistin tuplakäskyllä pysähtymiseen. Luultavasti tosta mun säätämisestä tuli yks kielto, en ole varma.
Mutta toinen rata. Se jolla piti tehdä vielä nätimpää jälkeä. Mitä tuota tyhjää. Kessi karkas tyystin lapasesti. Heti tokana olleen muurin osaset vaan lenteli, kun Kessi pyyhkäs vähän turhan vauhdilla. Sanomattakin lienee selvää, että kolmosesteen puomin ylösmenokontaktiin EI osuttu. Ja alastullessa se tippu puomilta just ennen kontaktia. Olis saanut olla vauhtia vähän vähemmän... Tällä kertaa se meinas lähtä itsenäisesti putkeen tuossa mun hankalassa kohdassa, vaikka taatusti ohjasin nyt reilummin kuin viimeksi (en silti kovin hyvin). A:n kontakteille Kessi tais osua, mutta palautin sen kuitenkin alasmenolle, koska pysähtymisyritys oli aika vaisu. Loppupätkä meni aika hyvin, vaikkakin paljon kovemmalla vauhdilla kuin eka kierroksella. Oi joi. Virheitä kertyi aika monta ja ainakin yks hylky tarttui mukaan. Tarttis varmaan käydä treenaan ennen lauantain kisoja.
Jostain syystä tultiin kuitenkin maxi möllien kolmansiksi ensimmäisen radan ansiosta. Tietenkin parempi noin päin, että ensimmäinen yritys onnistuu paremmin. Kisoissa harvoin saa toista yritystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti